Heitä me ihailemme

Valta on ihailtavaa ja kansainvälinen arvostus tuo lisää kunnioitusta, selviää kyselytutkimuksessamme.

Reino Rasilainen

Valittujen Palojen toista kertaa toteutettu kyselytutkimus vahvistaa, että me suomalaiset ihailemme presidenttejä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti viimevuotisen ykkössijansa, ja kärjessä pysyivät myös presidentti Martti Ahtisaari sekä eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, joka oli presidenttiehdokkaana vuoden 2006 vaaleissa. Kaikki kolme ovat arvostetuissa ja näkyvissä tehtävissä ja nauttivat arvostusta yli puoluerajojen.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on Suomen ylivoimaisesti ihailluin nainen. ”Osa Halosen suosiosta selittyy hänen asemallaan, presidentti-instituutio on Suomessa hyvin arvostettu”, sanoo tutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston poliittisen historian laitokselta. Aseman lisäksi Halosta kunnioitetaan toki myös henkilönä. ”Halonen on monella tapaa uranuurtaja, hän oli ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti”, Pitkänen sanoo. ”Lisäksi hän on murtanut perinteisiä arvoja ja rooleja. Kun hänestä tuli presidentti, hän ei ollut naimisissa, hän oli yksinhuoltaja eikä kuulunut kirkkoon.”
Miesten kisan voitti niukasti presidentti Ahtisaari. Halosen tavoin myös hän nauttii laajaa suosiota yli puoluerajojen. Vain kokoomuksen kannattajien keskuudessa hän hävisi Sauli Niinistölle ja perussuomalaisia äänestävien parissa Timo Soinille. ”On kiinnostavaa, ettei Ahtisaari ollut presidenttikautenaan erityisen suosittu, ja häntä kritisoitiin aika voimakkaasti julkisessa sanassa”, Pitkänen sanoo. ”Presidenttikautensa jälkeen hän on saanut arvostettuja kansainvälisiä tehtäviä ja paljon positiivista julkisuutta. Nobelin rauhanpalkinto on ollut tietysti kansansuosion ’viimeinen niitti’.”
Presidentti Ahtisaari suhtautuu ihailluimman miehen asemaansa hyvin rauhallisesti. ”Olen ennenkin siteerannut tällaisissa yhteyksissä venäläistä runoilijaa Anna Ahmatovaa, joka sanoi hyvin viisaasti: ’Olen kokenut sekä suosion että epäsuosion, eikä niissä ole mitään eroa...’” Ahtisaari sanoo. ”Oikeastaan tekisi mieli onnitella Sauli Niinistöä, koska tämän kyselyn perusteella hänen suosionsa näyttää olevan hyvin vakaata.”
Suosionsa syystä presidentti Ahtisaarella on selvä käsitys. ”Aivan selvästi Nobelin rauhanpalkinto on vaikuttanut tuloksiin, samoin tietysti kansainvälisten tehtävieni saama arvostus”, Ahtisaari toteaa. Nobelin rauhanpalkinto on luonnollisesti nostanut Ahti­saaren saamaa arvostusta myös kansainvälisesti. ”Ennen kaikkea se on lisännyt ajankäyttöäni koskevia pyyntöjä, joita jo entuudestaan tuli paljon. Tällaiselle eläkeläiselle kiirettä on ollut ihan riittämiin”, presidentti Ahtisaari sanoo. ”Siitä olen ollut hyvin tyytyväinen, että Suomessa ihmiset ovat ottaneet palkinnon omakseen. Viime syksynä Suomessa kuultiin niin paljon huonoja uutisia, että kansakunnan kannalta oli hyvä saada myös jokin myönteinen uutinen.”
Sauli Niinistö oli viime vuoden kyselyssä ihailluin mies, ja tällä kertaa hän jäi vain niukasti kakkoseksi. Vaikka Niinistön sijoitus laski, hänen suosionsa nousi reippaasti viime vuodesta. ”Niinistö on aika poikkeuksellinen hahmo suomalaisessa politiikassa”, Ville Pitkänen sanoo. ”Hän oli suosittu jo 1990-luvun lopulla toimiessaan valtiovarainministerinä, vaikka hänet samalla tunnettiin tiukkana talousmiehenä.”
Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Niinistö pystyi tasapäisesti haastamaan istuvan presidentin Tarja Halosen. ”Niinistö saa paljon asiajulkisuutta, mutta kirjojensa kautta hän on avannut ihmisille myös yksityiselämäänsä”, Pitkänen sanoo. Hän uskoo Niinistön viimeaikaisen kannatuksen kasvun selittyvän pitkälti tämän aktiivisella roolilla eduskunnan puhemiehenä. ”Eräänlaisena ’kansakunnan unilukkarina’ hän ei ole arastellut kritisoida hallitusta eikä edes oman puolueensa linjauksia.”

Valta viehättää
Presidenttien ihailu ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. ”Kukin kansa­kunta tarvitsee sankareita, se on tärkeä osa kansallisen identiteetin rakentamista”, sanoo mediatutkija, dosentti Juha Herkman Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa ihaillut ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään. ”Ihailua saavat osakseen valtaa ja eliittiä edustavat ihmiset, kuten valtionpäämiehet, poliitikot ja talouselämän johtajat”, Herkman toteaa. ”Heidän lisäkseen ihailemme sankareita, tähtiä, jotka syntyvät esimerkiksi kulttuurin ja urheilun kautta.”
Peräti puolet ihailluimmista suomalaisista on poliitikkoja tai he ovat aikoi­naan toimineet päivänpolitiikassa. ”Poliitikkoja sekä valtiomiehiä ja -naisia on listalla yllättävän paljon”, Juha Herkman sanoo. ”Suomalaisten ihailu on varsin konservatiivista, me kunnioitamme eliittiä ja valtaa.”
Monen poliitikon arvostus johtuukin juuri asemasta, ei niinkään henkilöstä. ”Politiikka tarjoaa väylän päästä arvostettuihin tehtäviin. Mukana olevasta kymmenestä poliitikosta Timo Soini on ainoa, jolla ei ole takanaan vähintään ministeritason tehtäviä”, Ville Pitkänen sanoo. Arvostettu asema herättää ihailua, mutta kun aseman menettää, katoaa usein myös suosio. ”Jos tämä kysely olisi tehty kymmenen vuotta sitten, esimerkiksi Paavo Lipponen olisi ollut korkealla”, Herkman sanoo. ”Nyt kun hän ei enää ole vallankahvassa, on myös ihailu siirtynyt uusiin vallanpitäjiin.”
Poliitikkojen suosio juontuu myös julkisuudesta. ”Johtavat poliitikot ovat esillä mediassa enemmän kuin mikään muu ryhmä”, Pitkänen
toteaa. ”Poliitikot saavat paljon myönteistä asiajulkisuutta. He voivat viikoittain tai jopa päivittäin näyttää osaamistaan ja asiantuntemustaan.”

Muu maa mansikka
Suorin tie suomalaisten sydämeen vie kansainvälisen arvostuksen kautta. Esimerkiksi Alexander Stubbin nousu neljänneksi ihailluimmaksi mieheksi selittyy juuri hänen kansainvälisillä tehtävillään. ”Kansainvälinen toiminta on suomalaisten mielestä erityisen positiivista ja arvokasta. Ulkoministerit ja pääministerit edustavat Suomea maailmalla, ja heidän esiintymisensä maailman päättäjien rinnalla kohottaa kansallista itsetuntoa”, Pitkänen sanoo.
Kansainvälistä menestystä ja tunnettuutta arvostetaan myös muualla kuin politiikassa. ”Naisista ainakin Elisabeth Rehn, Helena Ranta ja Leena Palotie ovat ansioituneet nimen omaan kansainvälisissä tehtävissä”, Pitkänen sanoo. Kansainvälisen median loisteessa paistatteleva Kimi Räikkönen on yhä ihailluin miesurheilija, vaikkei hän viime vuonna pystynytkään uusimaan maailmanmestaruuttaan.

Kulttuuri laskussa
Suomalaiset eivät näytä olevan varsinaista kulttuurikansaa, sillä kahdenkymmenen ihailluimman suomalaisen joukossa on vain kaksi taiteilijaa: Katri Helena ja Vesa-Matti Loiri. ”Myös urheilusankareita on mukana yllättävän vähän”, Herkman toteaa. ”Jos kysely olisi tehty Lasse Virénin tai Paavo Nurmen aktiiviaikoina, he olisivat varmasti nousseet tuloksissa todella korkealle. Urheilu oli ennen tärkeä kansallisen identiteetin rakentaja.”
Nykyäänkin löytyy toki urheilusankareita, mutta he eivät sytytä kansaa yhtä vahvasti kuin takavuosina. ”Urheilussa joukkuelajit ovat yhä suositumpia”, Herkman sanoo. ”Lisäksi formula 1:n kaltaisen välineurheilun tähdet eivät herätä yhtä suurta kunnioitusta kuin kestävyyslajien ’kärsivät sankarit’ takavuosina.”
Miesten makuun
Miesten ihailemat naiset ovat kokeneita poliitikkoja ja yrittäjiä, mutta kymmenen suosituimman joukossa on myös kaksi nuorta kaunotarta. Suomen seksikkäimmäksi julkkisäidiksikin valittu Janina Fry (Frostell) herättää miehissä ihastusta ulkonäöllään, ja myös Kiira Korpi lienee listalla muilla kuin urheiluansioillaan – muutenhan listalla olisi taitoluistelun hallitseva Euroopan mestari Laura Lepistö.
Miehet ihailevat toisissa miehissä valtaa. Kymmenen ihailluimman joukossa vain Kimi Räikkönen ja Vesa-Matti Loiri lyövät kiilaa politiikan ja talouselämän johtomiesten joukkoon. Ministereiden ja presidenttien lisäksi miehet ihailevat suorapuheisia kansanedustajia. Oppositiopoliitikot Timo Soini ja Erkki Tuomioja kuuluvat miesten ihailemaan mieskymmenikköön, sen sijaan naisten ihailemien miesten kymmenen kärkeen he eivät yllä.

Naisten suosikit
Myös naiset ihailevat poliitikkoja. ”Ihaillumpien miesten kärjessä on valtaa ja johtajuutta edustavia miehiä, valta on seksikästä”, Herkman sanoo. ”Mutta toisin kuin miehillä, naisten listalla ovat mukana Isä Mitro ja Ville Valo, jotka edustavat kumpikin omalla tavallaan myös feminiinisyyttä.”
Naiset ihailevat tosissa naisissa ennen kaikkea kokemusta. Kymmenen ihailluimman naisen keski-ikä on reilusti yli kuusikymmentä vuotta, ja Karita Mattila on joukon ainut alle viisikymppinen. ”Joukossa on monta tasa-arvon uranuurtajaa”, Ville Pitkänen sanoo. ”Ensimmäisen naispresidentin lisäksi ihailtujen listalla ovat ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri Elisabeth Rehn sekä ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen.”

Lama näkyy
Ihailluimpien naisten lista ei ole juuri muuttunut viime vuodesta, sen sijaan miesten puolella muutoksia on tapahtunut. Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö ovat nousseet selvästi muita suositummiksi. Uusina niminä listalle ovat nousseet ulkoministeri Alexander Stubb sekä perussuomalaisten puheenjohtaja kansanedustaja Timo Soini. Eniten asemiaan ovat menettäneet Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila sekä pääministeri Matti Vanhanen.
Syy Ollilan ja Vanhasen laskuun voi löytyä talouskehityksestä. Viime vuoden kysely tehtiin nousukauden huipulla, tämänvuotinen syvenevässä taloudellisessa taantumassa. Taantuma on syönyt kansainvälisestikin talouselämän johtomiesten suosiota. ”Talouskriisi heijastuu puolueiden kannatuksiin, mutta myös joidenkin yksittäisten poliitikkojen julkisuuskuvaan”, Pitkänen sanoo. ”Esimerkiksi hankalia päätöksiä tekevän Matti Vanhasen suosio on ollut laskussa jo ennen eläkeuudistuskeskustelua.”

Ihailluimpien suomalaisten joukkoon kuuluu niin poliitikkoja, taiteilijoita, urheilijoita, yrittäjiä kuin tutkijoitakin. ”On mielenkiintoista, että puhtaat mediajulkkikset puuttuvat kokonaan listalta”, Juha Herkman sanoo. ”Vaikka ’hömppä’ ja ’turha julkisuus’ kiinnostavat ihmisiä, mediajulkkikset eivät herätä ihailua.” Todellinen ihailu on jotain aivan muuta kuin suosio, tunnettuus tai mielenkiintoisuus. ”Suomalaisten juurevassa kulttuurissa ihailu pitää edelleen ansaita, on tehtävä jotakin, joka herättää kunnioitusta.”
Nämä kaksikymmentä suomalaista ovat ihailumme ansainneet.

******
Näin tutkimus tehtiin:
TNS Gallup haastatteli tammikuussa 2009 Valitut Palat -lehden toimeksiannosta 1 332 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Haastatellut valittiin siten, että he edustavat kattavasti suomalaisväestöä niin iän, sukupuolen kuin asuinpaikankin suhteen (pois lukien Ahvenanmaa). Haastatelluille esitettiin kaksi kysymystä:
”Ketä elossa olevaa tunnettua suomalaista naista ihailet eniten?”
”Ketä elossa olevaa tunnettua suomalaista miestä ihailet eniten?”

<< Takaisin