Sananlasku on määritelmän mukaan ”muodoltaan kiinteä, lyhyt ja ytimekäs, usein kuvallinen lausuma, johon sisältyy kokemusperäinen elämänohje tai yleinen totuus”. Juuri sellaisia ovat tähän artikkeliin kootut vanhan kansan viisaudet ja osuvat lausahdukset eri elämän aloilta ja vaiheilta. Lue niitä omaksi iloksesi tai jaa ystävälle, ota opiksesi tai vain huvitu sattuvasta sanankäytöstä.
Elämä ja aika
Hyvä entinen elämä, parempi tämä päivä.
Missä yhellä ahas, siinä kahella paras.
Nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa.
Paremp on yks ilon päevä kun koko ikä kohtulaesta.
Lapsuus ja ikä
Sitä lapsi laulaa, mitä vanhempi hyräilee.
Nuoren mieli on kuin vesi kaukalossa – läikkyy molemmin puolin.
Lapsen leikki ja vanhan työ, ne melkein yhden vastaa.
Olisinhan minäkin papiksi päässyt vaan ei otettu.
Ei vanhuus mieltä anna vaan opettaa hiljaa kävelemään.
Nuoressa ei huilaaminen mene hukkaan.
Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
Kyllä nuorena ja vanhana aikaan tulee, mutta keski-iässä ihmistä koetellaan.
Työ ja arki
Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
Isot varkaat vaunulla ajaa, pienet linnassa istuu.
Yksi on vieres, toinen mieles ja kolmannen laulu kuuluu.
Korppu oikein ja korppu nurin – siinä on kahenlaista kahaveleipää.
Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.
Vale auttaa aikansa, totuus pitää paikkansa.
Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
Haista ensin, maista sitten.
Jos ois oltta kyllin, ois kyllä ystäviä.
Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
Syömällä pienet taudit menevät.
Muu ei ole mahdotonta kuin paljaspäätä tukistaa.
Enkös tullut komiasti, sanoi pohjalainen kun katolta tippui.
Helpota arkea ja nauti rentouttavasta vapaa-ajasta!
Viisaus ja asenne
Tyvestä puuhun noustaan, latvasta lentoon lähdetään.
Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan tappaa.
Se onnea niittää, jolla sisua riittää.
Etteepäi elävä mieli, kuollut taaksee katsokoo.
Jos loppuu niin lainataan eikä puutteesta puhuta mitään.
Hyvään sanaan leppäkin leppyy, pahaan katajakin katkee.
Nuorena viat saadaan, vanhana ne tunnetaan.
Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta.
Rauhassa on hyvä elää, suvannossa soudella.
Älä suulla suurentele, ellet kunnossa kykene.
Kun on pää pilvis, niin näkee huanosti.
Ei saa onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla.
Ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi.
Mitä päivällä päässä, sitä yöllä unissa.
Ei ole niin suurta surua, etteikö ilo voita.
Raha ja kohtuus
Nuuka saa olla, muttei nulju.
Ei hätä hyvä muussa kuin kirpun tapossa.
Raha ei ole mulle mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki.
Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
Töistä mies mainitaan eikä suurista sanoista.
Ole hiljaa, kuulet enemmän.
Onni tulloo etsimättä, hyvä anti pyytämättä.
Koto on koto vaikka se on pahanenkin.
Ihmiset ja suhteet
Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikkei omaansa.
Kellä maltti, sillä valtti.
Kyllä toisen pahuudesta aina pääsee, kun pääsis omastaan.
Älä anna naapurin polun ruohottua.
Kyllä rakkaus rikkaaksi tekee ilman paljoa työtä ja väkkee.
Ilos ellää pittää vaik päivää vähemmä.
Itse kiitän itseäni, koska ei muut minua kiitä.
Hemmottele itseäsi ja muista läheisiäsi toivelahjoilla!
Sitkeys ja periksiantamattomuus
Jos et pientä kasvata, et suurta näe.
Joka tyynellä lepää, se tuulella soutaa.
Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
Ajattelemattoman suussa ei ole porstuaa.
Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan.
Ruisleipä ja tolppatie, ne on varminta maailmassa.
Ei niin kauan ole hätää, kun on vielä viime keino.
Perjantaina laiskat virkoo, rutilaiskat lauantaina.
Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.
Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.
Ei hyvin syöden säästetä eikä säästäen hyvin eletä.
Aina osuu, jos ei naulaan, niin lautaan.
Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
Arjen viisaudet
Ennen loppuu työ tekevältä kuin uni makaavalta.
Rohkea ruokansa ottaa, ujo nälkää näkee.
Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko.
Kaikin ajoin kala järvessä, mutta ei aina apajilla.
Ei niin pientä ojaa, ettei sinne oma lehmä mahtuisi.
Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu.
Ajastaika aitanakin, vuosi aidan vitsanakin.
Ei hyvyys estä kuolemasta, pahuus kauan elämästä.
Kyllä ajalla ja vaivalla saa vaikka auringon alas taivaalta.
Ei syömisessä väen paljous auta.
Hajussa sitä kasvaa, kun vain oltua saa.
Antaa ajan kulua ja varjon venyä.
Ahkeruus työn tekee, ei joukon suuruus.
Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu.
Saa nuukaltakin joskus, mutta tuhlarilta ei koskaan.
Ajatustunti on aina tyyriimpi kuin työtunti.
Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
Syöneen hyvä, säästäneen parempi.
Ei se ole mies, joka humalassa laulaa, vaan se joka kohmelossa rallattaa.
Eteenpäin se on sekin, kun nenälleen kaatuu.
Mitäpä nuotin hyvyydestä, kun vain sanat tulee täydestä sydämestä.
Kaikki on kauniita kotonansa, ihania isänsä majassa.
