Previous slide
Next slide

John Le Carré ja vakoojien maailma

VP130916A_web
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Patrick van Ijzendoorn
Maailma on muuttunut sen jälkeen, kun John le Carré kirjoitti ensimmäisen vakoilukirjansa, mutta hän jatkaa taisteluaan vallan väärinkäyttöä vastaan.

Vanhempi pariskunta ilmestyy näkyviin rajuilmassa, joka mylvii älykköjen suosimassa Hampstead Village -kaupunginosassa Lontoossa. He pitävät toisiaan kädestä ja rupattelevat hyväntuulisesti. Valkohiuksinen mies näkee ovensuussa odottavan muukalaisen. ”Te taidatte olla odottamani toimittaja”, mies otaksuu. ”Olettekin juuri ajoissa. Hienoa. Tulkaa sisälle lämpimään.”

Lämmöllä viitataan viktoriaaniseen huvilaan Gainsborough Gardensissa. Se on John le Carrén kakkoskoti Lontoossa. Le Carré on tullut kaupunkiin pian syntyvän pojantyttärensä vuoksi sekä tavatakseen toimittajia, jotka haluavat keskustella hänen uudesta kirjastaan. Näin ollen lehtimiesten ei tarvitse matkustaa le Carrén kotiin, joka sijaitsee kaukana Cornwallin Land’s Endissä.

81-vuotias vakoilukirjailija (oikealta nimeltään David John Moore Cornwell) on tuottanut laajan ja kiitellyn teoskokoelmansa 40 vuoden aikana tuossa samassa valkoisessa talossa Land’s Endin syrjäisellä kalliolla. Le Carré kirjoittaa kaiken käsin, jonka jälkeen vaimo Valerie kirjoittaa käsikirjoituksen puhtaaksi.

Näin myös viimeisimmän A Delicate Truth -teoksen kohdalla. Kylmä sota on määrittänyt le Carrén elämää ja tuotantoa. Hän toimi ensin brittivakoojana Berliinissä ja kirjoitti myöhemmin kuuluisia vakoilujännityskirjoja, kuten Puhelu vainajalle (vuoden 1961 debyytti), Mies kylmästä, Peilisota, Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja sekä Värisuora. Ex-agentti Ian Flemingin toiminnantäyteisistä kirjoista poiketen le Carrén tuotanto käsittelee psykologiaa. Niissä hyvää ja pahaa ei kuvata yhtä kiistattomina.

Le Carrén oli vaikea jättää hyvästit useissa hänen kirjoissaan esiintyneelle Smileylle, josta kasvoi vakoilijoiden Sinatra. Hahmo hyvästellään viimeisen kerran, kun Smiley kertoo nuorille agenteille, että kommunismin jälkeen uutena vihollisena voi pitää hillitöntä kapitalismia. Sen jälkeen le Carré on käsitellyt kirjoissaan muun muassa suurten lääkeyhtiöiden väärinkäyttämää valtaa (Uskollinen puutarhuri, 2001) sekä Lontoon venäläisten oligarkkien, eli varakkaiden liikemiesten rahanpesua (Hurmaava petturi, 2010).

A Delicate Truth -kirjassa palataan brittiläiselle maaperälle sekä aiheeseen, josta le Carré ei saa tarpeekseen: Bushin, Blairin ja kumppaneiden terrorismin vastaiseen sotaan. Le Carré kuvaa itseään isänmaalliseksi sosialistiksi – Eläinten vallankumouksen kirjoittaneen George Orwellin hengessä. ”Blair lietsoi valheisiin perustunutta sotaa, ja se on kuolemansynti.”

Etelä-Englannin Dorsetissa syntynyt nuori David kiinnostui salaisuuksista. Hän sai vaikutteita Lontoon alamaailmassa tunnetulta ja huijarina toimineelta isältään. Davidin äiti sai tarpeekseen miehensä metkuista eräänä yönä ja häipyi kotoa suukotettuaan lapsiaan otsalle. David oli juuri täyttänyt viisi vuotta. Isä lähetti hänet pian sen jälkeen yksityiskouluun, ja David näki äitinsä seuraavan kerran vasta 21-vuotiaana.

”Yksityiskoulu antaa hyvän koulutuspohjan vakoojalle. Kova kohtelu vahvistaa, ja lapsi oppii kieliä sekä käytännön asioita. Sitä tulee osaksi yläluokkaista, homoeroottista ja rikoksiin taipuvaa kylmien lasten yhteiskuntaa, jossa kasvetaan ilman äidin rakkautta. Kohtelias, edustava ja rauhaton varkaiden joukko.”

Le Carrén puheesta kuultaa nostalgia, ja tuo tunne on lähes käsin kosketeltava kun astuu hänen taloonsa. Viktoriaanisen katukartan viereen seinälle on ripustettu viisitoista hattua. Smiley-hattuja.

”Brittiläiset yksityiskoulut muovaavat oivallisia vakoojia, pettureita sekä Lontoon pormestari Boris Johnsonin kaltaisia valloittavia ihmisiä. Tänä päivänä salainen palvelu hakee työntekijöitä julkisesti ja kaikilta elämän saroilta. Ennen rekrytointi oli epävirallisempaa – sitä saatettiin vaikkapa koputtaa olalle miestenhuoneessa”, sanoo le Carré, joka palkattiin anglikaanisessa kirkossa Sveitsin Bernissä, missä hän opiskeli ranskaa ja saksaa.

John le Carré ei haikaile kylmän sodan perään, ja hän haaveilee yhä luokattomasta yhteiskunnasta. ”Ihmisten pitäisi vastustaa valtioiden ja yhtiöiden vallan väärinkäyttöä, mikäli niiden välillä enää edes on eroa. Sokean mukautumisen pitäisi loppua. Sen suhteen Smileyn henki elää Tobyssä ja Kitissä, A Delicate Truth -kirjan henkilöhahmoissa. Toivomme piilee heissä.”

DE VOLKSKRANT -LEHDESTÄ (20.4.2013) © 2013 DE VOLKSKRANT, AMSTERDAM