Previous slide
Next slide

Ero dementian ja Alzheimerin taudin välillä

dementia
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Jessica Migala
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa on 47 miljoonaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Dementiasta ja Alzheimerin taudista puhutaan usein synonyymeinä, mutta niiden välillä on tärkeitä eroja. Tämä sinun kannattaa tietää.

Ensimmäinen askel on oppia erottamaan dementia ja Alzheimerin tauti toisistaan. Dementia eli muistisairaus on yläkäsite vioittuneen muistin ja ajattelun kaltaisille oireille, jotka vaikeuttavat arkipäiväistä elämää. Alzheimerin tauti taas on eräs dementian tyyppi. Muita muistisairauksia ovat vaskulaarinen eli verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä Parkinsonin ja Huntingtonin taudit.

”Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus – noin 60-70 % tapauksissa muistisairaudesta kärsivä potilas sairastaa juuri Alzheimerin tautia”, kertoo lääkäri Richard Isaacson, joka työskentelee Alzheimerin ehkäisyklinikalla New York-Presbyterian/Weill Cornell Medical Center -keskuksessa. Miksi juuri Alzheimerista puhutaan eniten? Syy ei ole pelkästään sen yleisyydessä vaan myös siinä, että ”Alzheimerista tiedetään eniten”, sanoo Isaacson.

Muistisairaudet johtuvat hyvin erilaisista syistä

Sairaus, aineenvaihduntahäiriö (kuten ravitsemus- tai käpylisäkeongelma), verisuonisairaus (kuten infarkti), tai tarttuva tauti – joskin harvemmin – voi vaikuttaa aivon solujen toimintaan ja edesauttaa muistisairauden kehittymistä. Jopa äärimmäisen harvinainen hullun lehmän tauti voi Isaacsonin mukaan olla osasyy muistihäiriön kehittymiseen. Toinen mahdollinen lähde on masennuksesta johtuva näennäisdementia. Isaacsonin mukaan välittäjäaine serotoniinin matala taso voi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia. Kun keskittyminen häiriintyy, asioiden muistaminen on vaikeaa, mikä voi näyttäytyä dementian oireina.
Toisaalta Alzheimerin taudilla on omat syynsä. Alzheimer on aivosairaus, joka johtuu beta-amyloideista ja tau-proteiineista. Ne vahingoittavat aivoalueita, jotka vastaavat ajattelun, muistin ja järkeilyn kaltaisista toiminnoista.

Taustalla voi olla monia syitä

Muistisairaus voi olla myös ns. sekamuoto, jolla tarkoitetaan monen syyn aiheuttamaa muistisairautta. ”Noin 30 prosentilla Alzhemier-potilaista on taustalla myös verisuonisairaus, joka pahentaa kognitiivisia oireita”, sanoo Isaacson. Tässä tapauksessa Alzheimer ja Lewyn kappale -tauti esiintyvät myös usein yhdessä. Lewyn kappaleet viittaavat aivoissa kehittyviin alfa-synukleiini-proteiineihin.

Oireet ovat usein samankaltaisia

Avainten hukkaaminen tai parkkipaikan sijainnin unohtaminen ovat tavanomaisia muistiongelmia, joten mistä tietää, että raja ylittyy muistisairauden puolelle? Yhdysvaltain Alzheimer-yhdistyksen mukaan muistisairausdiagnoosin saamiseksi ainakin kaksi seuraavista täytyy pystyä luokittelemaan vakavasti vioittuneeksi: muisti, viestintä ja kieli, keskittymiskyky, päättely- ja harkintakyky sekä näkö. Yhdistyksen mukaan Alzheimerin tautiin liittyy uuden tiedon unohtamista tai sellaisten asioiden unohtamista, jotka pitäisi pystyä muistamaan. (Ei hätää, jos sinulta kestää hetki muistaa pikkuserkkusi nimi – se on normaalia.) Tutkimusten mukaan kartanlukutaidon heikkeneminen voi myös olla yksi varhaisimmista Alzheimerin varoitusmerkeistä.

Alzheimer saattaa olla ehkäistävissä

”Meillä on käytössä Alzheimerin ehkäisyklinikka – jo mahdollisuus ehkäistä tautia tarkoittaa, että olemme päässeet pitkälle”, Isaacson sanoo. Klinikalla tutkitaan, kuinka elämäntavat – terveellinen ruokavalio, liikunta, sosiaalisesti ja henkisesti stimuloivat harrastukset, arkipäivän toiminta ja riittävä uni – vaikuttavat Alzheimerin ehkäisyyn. The Lancet Neurologyn vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan eräiden riskitekijöiden poistaminen saattoi itse asiassa pienentää Alzheimerin riskiä jopa 33 prosentilla. Tärkeimpiin ehkäisytapoihin kuuluvat diabeteksen ja korkean verenpaineen hallinta, ylipainon pudottaminen, aktiivisuus, masennuksen hoito, tupakoinnin välttäminen ja koulunkäynti. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus lisää, että hyvä sosiaalinen elämä – siis ystävien ja perheen kanssa ajan viettäminen – sekä kuulovikojen hoito voivat myös ehkäistä muistisairauksien puhkeamista.

Sairauden hoito riippuu sen tyypistä

Muistisairauksien hoitoon ei ole olemassa monia hoitokeinoja (Parkinsonin tautiin on vain yksi hyväksytty lääke), mutta Isaacson kertoo, että Alzheimeria vastaan on kehitetty neljä eri lääkettä. Lääkkeet eivät pysäytä taudin kulkua tai paranna sitä, mutta ne voivat auttaa oireiden hillitsemisessä. Isaacsonin potilaiden mukaan lääkkeet auttavat 6-9 kuukauden ajan, mutta useat jatkavat niiden käyttöä, sillä ne auttavat hillitsemään käytökseen liittyviä oireita kuten aggressiota ja kiihtymystä. ”Lääkkeistä luopuminen pahentaa psykologisia oireita”, lääkäri kertoo.

Muiden muistisairauksien hoidossa elämäntapojen muutokset voivat olla paras apukeino. Verisuoniperäisen muistisairauden hoito riippuu pitkälti verisuonten ja sydämen terveyteen vaikuttavista valinnoista: verenpaineen ja kolesterolin hillitseminen ja diabeteksen hoito ovat tärkeitä. ”Muiden kroonisten sairauksien hoito on tähdellistä. Hoitamattomina ne voivat nopeuttaa dementian etenemistä”, sanoo Isaacson.

Selvitä, onko sinulla korkeampi riski sairastua Alzheimerin tautiin

Lääkäri voi oireisiin, potilashistoriaan ja lääketieteellisiin kokeisiin perustuen arvioida, kuinka riskialtis olet Alzheimerin taudille. Aivokuvauksilla, esimerkiksi TT-kuvauksen tai magneettikuvauksen avulla, voidaan nähdä, jos joillekin aivoalueille on pakkautunut beta-amyloideja. Jos sinusta tuntuu, että sinulla on alkavan Alzheimerin taudin oireita, voit tehdä Isaacsonin työtovereineen kehittämän nopean, ilmaisen nettitestin, joka nimen-, kasvon- ja ammatintunnistuksen perusteella kertoo, kannattaako varata aika lääkärille mahdollista diagnoosia varten. Testin tulokset korreloivat aivojen beta-amyliditasojen kanssa.

Tautia ei tarvitse pelätä

Ehkä sinua huolestuttaa, että olet unohtanut kuinka säätää kotisi lämpötilaa ja unohtelet jatkuvasti, minne olet jättänyt tavarasi, tai sinua pelottaa poistua kotoa siksi, ettet tiedä, osaatko sinne takaisin. Huolta lisää, jos läheinenkin on sinusta huolissaan. Tällaisissa tilanteissa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Isaacson sanoo: ”Hanki tietoa ja selvitä terveydentilasi. Mitä aiemmin diagnoosi tehdään, sitä pikemmin sitä voidaan alkaa hoitaa. Ja mitä aiemmin sairautta aletaan hoitaa, sen parempi potilaalle.”

 
 Lue lisää:

7 kikkaa joilal aivot pysyvät terävinä

8 dementiaa muistuttavaa oiretta, jotka saattavat olla hoidettavissa

Tee kotona nämä kuntotestit