Monen mökkiläisen elämässä käärme on tuttu näky, mutta tuntumaa niihin saa kaupunkiympäristössäkin. Helsingin Vuosaaressa pesii todellinen käärmeyhdyskunta, siellä kuvaajat juoksevat käärmeiden perässä.
Helsingissä on käärmeitä eniten Vuosaaren jätemäen ja Mustavuoren alueilla. Viikissä on joitakin käärmeitä, samoin Laajasalossa niitä on nähty. Länsi- ja Pohjois-Helsingistä havainnot ovat vähissä.
Kyy puree – kuinka toimia?
Kyy puree vasta hätätilanteessa. Kyyn purema on vaarallinen ainakin lapsille ja eläimille. Kyyn purtua pitää olla rauhallinen, ottaa kortisonipitoinen kyytabletti ja ennen kaikkea soittaa hätänumeroon 112. Yleensä purema johtaa sairaalakäyntiin. Myrkky saattaa aiheuttaa ikäviä tukoksia verenkierrossa ja on kuulemma kivulias. Jos ei ole rauhallinen, oireet pahenevat. Liikkumista pitää välttää. Itse tappaisin kyyn lapsipihalta, toiset siirtävät ne esimerkiksi ämpärissä vähintään kilometrin päähän. Rantakäärme on harmiton ja rauhoitettu. Muitakaan käärmeitä ei liioin ole syytä listiä pihojen ulkopuolella.
Kyy on harvinainen kesällä. Vuosaaressa on kyitä, rantakäärmeitä sekä jokunen vaskitsa. Lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta yksi ahkera käärmeen katselija kertoi nähneensä sata saman päivän kävelyllä. Luultavasti käärmeiden määrä vähenee. Uudet asuinalueet ja niiden mukana lisääntyvä ulkoilu pikkuhiljaa karkottavat käärmeet.
Kesällä kyiden ja vaskitsojen näkeminen on harvinaista, mutta rantakäärmeen löytää vesien vierestä melko varmasti. Parhaiten käärmeen kuin käärmeen näkee keväällä ja syksyllä talvipesien lähellä ja yläpuolella.
Syksyllä kertyminen pesiin alkaa elokuun lopulla ja kestää reilun kuukauden. Käärmeet lämmittelevät aurinkoisina päivinä ja tyhjentävät suoltaan ennen vaipumista talvilepoon. Syksyllä samassa kasassa voi olla useita käärmeitä. Itse olen nähnyt kuusi, mutta kymmenistä kuulee puhuttavan.
Keväällä käärmeet heräävät yhtä hitaasti. Ensin koiraat tulevat pälvipaikkoihin imemään lämpöä auringosta. Naarat ovat rauhallisempia. Pienet, ei vielä sukukypsät tulevat viimeiseksi. Sukusolujen lämmityksessä on kilpailua, samoin kiirehtimisessä parittelupaikoille. Mustat kyyt keräävät lämpöä parhaiten, mutta ovat kaikista näkyvimpiä petojen silmissä.
Kyyt houkuttavat ulkoilijoita
Käärmeiden kertyminen vuodesta toiseen samoille paikoille keväisin ja syksyisin houkuttelee ulkoilijoita ja tietenkin valokuvaajia. Toiset pesät ovat tunnettuja, osa vain muutaman ahkeran tiedossa. Tieto kullakin lisääntyy kuitenkin koko ajan puheiden ja havaintojen myötä. Itse en, ainakaan muistini mukaan, ole löytänyt yhtään paikkaa itse. Kaikki olen kuullut muilta ulkoilijoilta vähitellen muutaman vuoden aikana.
Syksyllä kuvaajia on viikonloppuna parhaimmillaan tusina yhden käärmetihentymän ympärillä. Silloin on oltava vikkelä ennen kuin käärme säikähtää ja pakenee. Kokeneiden kuvaajien kanssa toisinaan viisikin kuvaajaa onnistuu olemaan eläinparkaa säikyttämättä.
Kylmällä ilmalla kyiden lähestyminen on helppoa, lämpimällä aavistuksen hankalampaa. Rantakäärme pakenee herkästi, samoin vaskitsa. Käärmettä voi odotella linssin eteen tai sitten itse hiiren hiljaa hilautua lähemmäksi. Hitaasti edeten käärmettä voi vaikka koskettaa. Itse en kuitenkaan ole vielä kyytä silittänyt. Olen lukenut, että joku kyy on napannut kuvaajaa otsaan. Vuosaaressa ei kukaan ole saanut myrkkyä suoniinsa, vaikka puremiseen olisi ollut lukuisia mahdollisuuksia.
Lue lisää:
Mitä tehdä jos kyy puree?
