Kylmänä tammikuisena päivänä vuonna 2011 Margareta Nordell kietoi talvitakin ylleen, halasi koiraansa Jackieta hyvästiksi ja lähti mammografiatutkimukseen, samoin kuin hän oli tehnyt aina kahden vuoden välein viimeisen 20 vuoden ajan. Tukholmalaisessa vakuutusyhtiössä asiakasvastaavana työskennellyt mutta nyt jo eläkkeellä oleva Margareta ei ollut huolissaan. Tutkimuksissa ei ollut koskaan havaittu epäilyttäviä kyhmyjä tai varjoja, eikä hän uskonut niitä löytyvän tälläkään kertaa. Siinä hän kuitenkin erehtyi.
Röntgenkuvien valmistuttua lääkäri osoitti pistettä Margaretan oikeassa rinnassa. Se näytti vain pölyhiukkaselta tai joltain vielä pienemmältä. Mutta en tunne sitä kun tunnustelen rintaani”, hän protestoi. ”Se on hyvä merkki”, lääkäri totesi. ”Jos se on syöpä, luultavasti löysimme sen ajoissa ennen kuin se ehti kasvaa joksikin, jonka pystyisit tuntemaan.” Koepalasta selvisi, että kasvain oli pahanlaatuinen. Yhtäkkiä tuolloin 66-vuotias Margareta, itsenäinen äiti ja isoäiti, huomasi ikäväkseen liittyneensä rintasyöpää sairastavien naisten laajaan joukkoon.
Keskimäärin joka kahdeksas nainen sairastuu tähän tautiin jossain vaiheessa elämäänsä, ja viimeisimpien tilastojen mukaan jo pelkästään vuoden 2012 aikana todettiin 1,7 miljoonaa uutta tapausta. Margareta ei edes harkinnut rintasyöpäleikkausta, sillä hänen lääkärinsä kysyi jo varhaisessa vaiheessa haluaisiko hän osallistua tutkimukseen jossa testataan radioaaltoja hyödyntävää ablaatiohoitoa, PRFA:ta, jonka teho perustuu syöpäsolujen tuhoamiseen kuumentamalla. Ikänsä ja kasvaimen pienen koon puolesta hän täytti tutkimuksen kriteerit. Vaikka hoidon tehosta ei annettu takeita, ainakaan hänen rintojaan ei leikeltäisi eikä aikaa kuluisi toipumiseen. Hänelle tehtäisiin paikallispuudutus ja koko toimenpide kestäisi vain 20 minuuttia.
Se kuulosti jännittävältä, aivan kuin tieteisfiktiolta. Muutaman viikon päästä hoidosta Margareta kävisi vielä pienessä leikkauksessa, jossa kuollut kudos poistettaisiin ja tutkittaisiin. Sitten sädehoidolla varmistettaisiin, että syöpä on varmasti kukistettu, ja hän saisi tamoksifeeni-nimistä lääkettä, jolla ehkäistään syövän uusiutumista. Hän tiesi, että voisi näin auttaa tulevaisuudessa sairastuneita naisia ehkä välttämään leikkaukset kokonaan. ”Tietenkin suostun”, hän vastasi.
Geenitestauksen ansiosta tiedämme enemmän
PRFA on yksi monista uusista rintasyöpähoidoista, joita testataan potilailla paraikaa. Ne edustavat perusteellista erkaantumista tavallisesta ”sama malli sopii kaikille” -lähestymistavasta, jossa rinta tai osa siitä leikataan pois ja potilaalle annetaan sädehoitoa sekä kemoterapiaa, jos kasvain on erittäin aggressiivinen. Nämä hoidot aiheuttavat usein runsaasti sivuvaikutuksia kuten pahoinvointia, hiustenlähtöä ja ajattelun sumenemista.
Vain 50 vuotta sitten tutkijat pitivät useimpia syöpiä keskenään samanlaisina ja muita kuin leikkaushoitoon, sädehoitoihin ja kemoterapiaan perustuvia hoitokeinoja oli vähän. Noin yksi neljästä potilaasta selvisi syövästä, kun nykyisin noin puolet sairastuneista selviää. 1970-luvulla saatiin esimakua tulevista muutoksista, kun lääkärit alkoivat testata täsmälääkkeitä kuten tamoksifeenia ja trastutsumabia, kenties paremmin kauppanimellä Herceptin tunnettua laboratoriossa valmistettua vasta-ainetta, joka saattaa pysäyttää syöpäsolujen kasvun.
Geenitestauksen kehittymisen ansiosta tiedämme rintasyövästä nyt aiempaa enemmän. Esimerkiksi brittiläisen Cancer Research UK Cambridgen instituutin tutkijoiden vuonna 2012 tekemä uraauurtava tutkimus osoitti, että syövät voidaan jakaa kymmeneen eri alaryhmään, joista kuhunkin saattavat tehota erilaiset lääkehoidot, vähäisen invaasion menetelmät tai leikkaushoidot, kun taas hyvin hitaasti kehittyviin syöpiin eivät välttämättä tehoa mitkään tunnetut hoidot. Geenimuutosten, niin perinnöllisten kuin itsestään kehittyneiden, kuten myös hormonitasojen ja tupakoimisen mahdollinen vaikutus syövän kehittymiseen tunnetaan. Nyt on lisäksi saatu selvää näyttöä siitä, että alkoholin nauttiminen, ylipaino ja liikunnan puute lisäävät riskiä sairastua rintasyöpään.
”Kehitämme menetelmiä havaita kasvaimet aikaisemmin ja löytää uusia syövästä kieliviä merkkiaineita, jotta lääkärit pystyisivät paremmin räätälöimään hoitoja”, tutkimuslaitoksen tiedotusjohtaja Áine McCarthy sanoo. Kun lääkärit tietävät täsmälleen minkä syöpätyypin kanssa ovat tekemisissä, oli kasvain sitten ER-positiivinen (jolloin se kasvaa naishormonien vaikutuksesta) tai HER2-positiivinen (jolloin syöpäsolujen pinnalla on runsaasti epidermaalisen kasvutekijän reseptorin proteiinia), hoitosuunnitelman laatiminen helpottuu huomattavasti.
Viime keväänä Nature-lehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin tarkoin 560 rintasyöpäpotilaan geeniperimää ja etsittiin miljardien koodirivien seasta mutaatioita. Vaikka tämä Cambridgessa sijaitsevan brittiläisen Wellcome Trust Sanger -instituutin tutkimus ei olekaan uusi hoitokeino, se edustaa suurta harppausta kohti potilaan, ei vain syöpätyypin mukaan räätälöityjä hoitoja.
”Kaikki syövät johtuvat mutaatioista, joita tapahtuu solujemme dna:ssa elämämme aikana”, instituutin johtaja professori Mike Stratton sanoo.”Tämän tutkimuksen ansiosta tiedämme paljon enemmän rintasyövässä tapahtuvista dna:n muutoksista ja saamme kattavamman käsityksen sairauden syistä sekä mahdollisuuksista uusien hoitomuotojen kehittämiseen.”
Kehon oma hoitokeino
Immuunipuolustus on mystinen järjestelmä, joka voi paitsi parantaa flunssan myös aiheuttaa autoimmuunisairauksia kuten niveltulehduksen ja ykköstyypin diabeteksen. Nyt tutkijat, kuten torontolaisen Princess Margaret Cancer Centre -laitoksen immunoterapian ohjelman johtaja Pam Ohashi, yrittävät hyödyntää immuunipuolustuksen voimaa taistelussa rintasyöpää vastaan. Tarkoituksena on stimuloida immuunijärjestelmää työskentelemään tehokkaammin ja hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.
”Tarkastuspisteiden estäjiksi kutsutut molekyylit toimivat estosignaaleina ja säätelevät immuunijärjestelmän toimintaa”, Ohashi selittää. Tietyntyyppisiä, vahvasti immuunijärjestelmää aktivoivia syöpiä kuten melanoomaa tarkastelleissa kliinisissä tutkimuksissa on testattu lääkkeitä, jotka estävät näiden negatiivisten signaalien kulun. Tulokset osoittavat menetelmän lähettävän kehon T-solut, immuunijärjestelmän ”rivisotilaat”, taistelemaan syöpäsoluja vastaan. ”Yritämme selvittää, toimiiko sama periaate rintasyövän kohdalla”, Ohashi sanoo. Kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat saavat immunoterapiaa viimeisenä keinona, kun muut hoidot eivät ole tehonneet.
Kun tutkijat keksivät keinon tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa, rintasyöpäpotilaille voidaan antaa immunoterapiaa jo varhaisessa vaiheessa, jolloin he voivat jättää kemoterapian tai sädehoidot väliin.
”Immuunijärjestelmän hyödyntäminen syövän hoidossa on osoittautunut ennennäkemättömän menestykselliseksi”, Ohashi sanoo. ”Muihin hoitomenetelmiin yhdistettynä se voisi mahdollisesti jopa parantaa syövän. Siihen saattaa kulua vielä vuosikymmen, mutta nyt sitä voi jo pitää konkreettisena mahdollisuutena.”
Kylmähoitoa
Idea on yksinkertainen: kasvain ja sitä ympäröivä kudos jäähdytetään niin, että solut jäätyvät ja ”poksahtavat” ulos soluseinämistään kuin jäätynyt virvoitusjuoma tölkistä, ja kun pahanlaatuiset solut puhkeavat, ne imeytyvät harmittomina takaisin kudokseen. Israelissa kehitettyä IceSense3-laitetta, joka toimii rintakasvaimeen työnnettävän neulan avulla, testataan parhaillaan Yhdysvalloissa 20 eri tutkimuksessa ja yhdessä tutkimuksessa Japanissa. Laitetta testataan lisäksi Euroopassa ja Hongkongissa.
Tämä munuais-, maksa- ja keuhkosyövän hoidossa tehokkaaksi osoittautunut menetelmä kestää enimmillään puoli tuntia ja vaatii vain paikallispuudutuksen. Tällä hetkellä menetelmällä hoidetaan vain 65-vuotiaita ja vanhempia naisia, joiden rintasyöpä on halkaisijaltaan korkeintaan puolitoista senttimetriä.
”Kun neula on paikoillaan, kone käynnistetään ja neula kylmenee noin 20 sekunnissa”, laitetta Yhdysvalloissa markkinoivan IceCure Medical Inc -yrityksen varapääjohtaja Will Irby sanoo. ”Kasvain jäädytetään sisältä päin, ja jääpallon muodostumista voi seurata ultraäänen avulla.”
Memphisissä sijaitsevan Margaret West Comprehensive Breast Centerin koulutus- ja tutkimusjohtaja Richard Fine huomauttaa, että kyseessä ei ole kirurginen toimenpide, ja sen tavoitteena onkin korvata rintasyövän kirurgiset hoidot. Lisähoitoja, kuten sädehoitoa, voidaan suositella tapauskohtaisesti.
”Potilas pystyy tuntemaan kyhmyn vielä noin puolen vuoden ajan, kun kuolleet solut imeytyvät takaisin kehoon ja keho korjaa kryoablaation aiheuttamia muutoksia”, hän sanoo. ”Sen jälkeen teemme mammografiatutkimuksen, josta näemme hoitoaluetta ympäröivän valkoisen reunuksen normaalin rintakudoksen ympärillä.”
New Jerseyssä asuvalle Muriel Smithille tammikuussa tehty operaatio oli ”helppo nakki” – itse asiassa niin helppo, että heti sen jälkeen hän loikkasi alas tutkimuspöydältä, puki paidan päälleen ja lähti lounastapaamiseen. Joulukuussa 2015 syöpädiagnoosin saanut Muriel päätyi kryoablaatioon leikkauksen sijasta, sillä jälkimmäinen olisi ollut huomattavasti vaivalloisempi ja jonkun olisi täytynyt tulla hakemaan häntä operaation jälkeen.
”Tässä iässä nukutus ei enää hirveästi houkuttele”, 79-vuotias Muriel toteaa. ”Pystyin seuraamaan operaatiota ruudulta koko ajan. 47 päivää diagnoosini jälkeen olin parantunut syövästä.” Murielin seuraava lääkäriaika on elokuussa, jolloin hänelle tehdään mammografiatutkimus, ja jatkossa hänen täytyy käydä tutkimuksessa vuosittain viiden vuoden ajan.
Lämpöhoitoa
PRFA:ssa eli radioaaltoihin perustuvassa ablaatiohoidossa, jossa Margareta Nordellkin kävi, lääkäri ohjaa ensin neulan kasvaimeen ultraäänen avulla ja kiinnittää sen paikoilleen mekaanisilla mikroimpulsseilla. Syöpäsolut jotka yrittävät paeta kasvaimen verisuonia pitkin tuhoutuvat nopeasti sähköimpulssien ansiosta.
Kun neula on paikoillaan, sen läpi johdetaan sähkövirtaa kudokseen, mistä syntyvä kitka kuumentaa solut nopeasti ja lämpötilasta riippuen vahingoittaa tai tuhoaa ne. ”Kun solut hajoavat, ne eivät pysty enää kasvamaan eivätkä aiheuttamaan vahinkoa”, sanoo Tukholman Karoliinisen instituutin professoriemeritus Hans Wiksell, joka toimii tutkimuksen johtajana ja rakensi PRFA-hoidossa käytettävän laitteen. Elektrodineula lämmittää kasvaimen sisuksen 70 asteeseen, joka tappaa nopeasti kasvaimen sisällä olevat solut, kun taas heti kasvaimen ulkopuolella lämpötila pysyy ihanteellisesti 43 asteessa, jolloin terveet solut pystyvät korjaamaan vaurioita mutta syöpäsolut eivät.
”Hienointa asiassa on se, että hoidon tarkkuus ja hallittavuus luovat aivan uuden tavan hoitaa rintasyöpää”, Wiksell sanoo. ”Kemoterapia ja sädehoidot voivat aiheuttaa syöpää, kuten myös ydinpommi, mutta lämpö ei voi.”
Tähän mennessä hoitoa on testattu Margareta mukaan lukien 18 vanhemmalla naishenkilöllä, joiden kasvaimen läpimitta on korkeintaan kaksi senttimetriä. Hoidon onnistumisprosentti on ollut korkea eikä potilaiden tila ole taantunut. Otanta on rajoitettu siksi, että vanhemmilla potilailla syöpä ei ole yleensä niin pahanlaatuinen ja nopeasti leviävä kuin nuoremmilla naisilla.
Margaretan tapauksessa hän oli leikkaussalissa aluksi hieman häkeltynyt ihmisten, tietokoneiden ja muiden laitteiden määrästä. Sitten hän sulki silmänsä eikä tuntenut mitään, ja jo 20 minuutin päästä koko toimenpide oli ohi.
”Olen hyvin onnekas ja kiitollinen siitä, että sain osallistua tähän tutkimukseen. Pystyn olemaan läsnä tyttärelleni, kolmelle lapsenlapselleni ja Jackielle, jackrussellinterrierilleni. Saan jatkaa elämääni”, nyt viisi vuotta terveenä elänyt Margareta sanoo.
Lue lisää:
Näin tulkitset kehosi antamia vihjeitä sairauksiin liittyen