Aivohalvaus on kuin aivoissa tapahtuva sydänkohtaus. Verisuonen tukos tai vuoto estää veren virtauksen osaan aivoja, jolloin hermosolut alkavat vaurioitua hapenpuutteen vuoksi. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet toipua ja välttää pysyvät vauriot.
Suurin osa aivohalvauksista johtuu aivoverisuonen tukkeutumisesta eli aivoinfarktista. Osa johtuu aivoverenvuodosta, jossa aivoverisuoni repeää ja verta vuotaa aivokudokseen. Molemmat vaativat välitöntä lääkärin arviota.
Vaikka aivohalvaus tapahtuu aivoissa, sen oireet näkyvät usein muualla kehossa. Tyypillisiä oireita ovat:
- kasvojen toisen puolen roikkuminen
- käden tai jalan äkillinen heikkous tai puutuminen
- puheen puuroutuminen tai vaikeus ymmärtää puhetta.
Muita mahdollisia oireita ovat tasapainovaikeudet, näköhäiriöt, voimakas poikkeuksellinen päänsärky, huimaus sekä äkillinen sekavuus.
Jos epäilet aivohalvausta, soita heti hätänumeroon 112 ja merkitse muistiin, milloin oireet alkoivat. Jokainen minuutti on tärkeä, sillä nopea hoito voi pelastaa aivokudosta ja vähentää pysyvien vaurioiden riskiä.
Sairaalassa selvitetään nopeasti, johtuuko oireilu verisuonen tukoksesta vai verenvuodosta. Diagnoosi perustuu lääkärin tutkimukseen sekä aivojen kuvantamiseen, yleensä tietokonetomografiaan ja tarvittaessa magneettikuvaukseen.
Jos kyseessä on aivoinfarkti, voidaan tilanteesta riippuen käyttää laskimoon annettavaa liuotushoitoa tai verisuonen sisäistä tukoksen poistoa eli mekaanista trombektomiaa. Joillekin potilaille voidaan tehdä molemmat hoidot. Hoitomenetelmä valitaan oireiden, kuvantamislöydösten ja oireiden alkamisesta kuluneen ajan perusteella.
Toipuminen vaihtelee suuresti. Osa toipuu lähes täysin, kun taas toisille voi jäädä esimerkiksi puhe-, liikkumis-, nielemis- tai muistivaikeuksia. Kuntoutus on tärkeä osa hoitoa, ja siihen voi kuulua fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa sekä muuta yksilöllistä kuntoutusta.
Riskitekijät
Kaikkiin riskitekijöihin ei voi vaikuttaa. Ikä, perinnöllinen alttius ja tietyt sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät aivohalvauksen riskiä.
Moniin riskitekijöihin voi kuitenkin vaikuttaa itse. Riskiä kasvattavat muun muassa:
- korkea verenpaine
- korkea kolesteroli
- diabetes
- eteisvärinä
- tupakointi
- runsas alkoholinkäyttö
- ylipaino
- vähäinen liikunta
- epäterveellinen ruokavalio
Terveelliset elintavat, verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen hyvä hoito sekä eteisvärinän asianmukainen lääkitys voivat pienentää aivohalvauksen riskiä merkittävästi.
Vaikka aivohalvaus voi tulla yllättäen, sen oireiden tunnistaminen ja nopea toiminta voivat ratkaista, kuinka hyvin ihminen toipuu. Siksi jokaisen on hyvä tunnistaa tärkeimmät varoitusmerkit ja hakea apua viipymättä.
Lue lisää:
Mitä tapahtuu aivohalvauksessa?
Kohonneen aamuverenpaineen riskit
