Terveys ja hyvinvointi
- Pöpöt ja bakteerit – Totuus hygieniamyyttien ja bakteeripesien takana
Bakteereita on kaikkialla, missä ihmisiäkin on: kehossamme ja sen pinnalla elää noin 38 biljoonaa bakteeria. Se ei ole lainkaan huolestuttavaa, koska useimmat niistä auttavat pitämään meidät terveinä.”Ne varmistavat, ettei ihmiskehoon pääse vieraita bakteereja”, Itävallassa Innsbruckin yliopistossa Hygienia- ja lääketieteellisen mikrobiologian instituutin johtajana työskentelevä professori Cornelia Lass-Flörl sanoo.
”Eniten bakteereja löytyy vessasta.”
On kuitenkin olemassa myös patogeenisia bakteereita eli mikro-organismeja, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa sairauksia.
”Tartunnanaiheuttajia voi tietysti erittyä myös ulosteeseen – mutta niitä ei löydy WC-istuimesta, vaan jätevedestä”, hygienia-asiantuntija selittää.
”Vessat ovat yleensä puhtaampia kuin ihmiset ajattelevat”, Etelä-Saksassa Furtwangenin yliopistossa mikrobiologian professorina työskentelevä Markus Egert korostaa.
Tähän on syynä se, että virukset ja bakteerit eivät voi pysyä aktiivisina pitkään kylmillä, sileillä pinnoilla.
”Myytti bakteerien saastuttamasta WC:stä on saanut alkunsa siitä, että ulosteet inhottavat ihmisiä”, Egert sanoo. Siksi WC:t puhdistetaan yleensä erityisen perusteellisesti.
Keittiö taas on todellinen bakteerien paratiisi. Mikro-organismeja ilmestyy leikkuulautoihin, keittiöpyyhkeisiin, pesualtaaseen ja viemäriin ruoan mukana – ja sieltä ne pääsevät helposti kehoon käsien kautta.
Keittiössä ja erityisesti tiskaamisessa käytettävät pesusienet ovat erityisen ongelmallisia: niiden kostea, huokoinen pinta, johon on usein tarttunut ruokajäämiä, on ihanteellinen kasvualusta salmonellalle ja muille taudinaiheuttajille.
Tieteellisessä julkaisussa Scientific Reports vuonna 2017 ilmestynyt tutkimus osoitti, että yhdessä kuutiosenttimetrissä pesusientä voi olla jopa 54 miljardia bakteeria – aivan käsittämätön määrä.
Pesusienen laittaminen mikroaaltouuniin tai pesukoneeseen vähentää bakteerien määrää, mutta vaikutus on lyhytaikainen.
”Pesusieniä ei pitäisi käyttää lainkaan”, sanoo mikrobiologi Egert, joka on yksi tutkimuksen kirjoittajista.
Tiskiharjat tai mikrokuituliinat ovat parempia, koska niissä on pienempi pinta-ala ja ne ovat vähemmän huokoisia. Tiskiharjan voi puhdistaa astianpesukoneessa ja liinan pesukoneessa.
Mutta jos et vieläkään halua luopua pesusienestäsi, anna sen kuivua perusteellisesti käytön jälkeen ja vaihda se uuteen viimeistään käytettyäsi sitä viikon verran.
”Bakteerit kuolevat automaattisesti jääkaapin kylmyydessä.”
”Tämä on ehdottomasti pelkkä myytti”, Saksassa Bonnin yliopistollisen sairaalan hygienia- ja kansanterveysinstituutissa työskentelevä tohtori Andrea Rechenburg varoittaa.
”Useimpia bakteereita ei haittaa, vaikka ne joutuisivat viileämpään.” Kylmä lämpötila ei pysäytä bakteerien kasvua, se ainoastaan hidastaa sitä.
Niin sanotut jääkaappibakteerit, kuten listeria tai salmonella, jotka voivat menestyä raa’assa lihassa, kananmunissa tai maitotuotteissa, ovat erityisen sitkeitä:
”Ne jatkavat nopeaa kasvuaan jopa jääkaappilämpötilassa”, Furtwangenin Markus Egert sanoo.
Edes pakastelokero ei ole sen turvallisempi: heti kun pakastettu ruoka alkaa sulaa, useimmat bakteerit aktivoituvat uudelleen.
Pakastetut hedelmät ovat olleet toistuvasti otsikoissa: esimerkiksi vuonna 2024 kaksitoista ihmistä sai hepatiitti A:n syötyään pakastettuja mustikoita Alankomaissa – syynä oli huono hygienia pakkausprosessin aikana.
Lämpö on tehokkain tapa tappaa bakteereja: varmista, että kypsennät lihaa ja pakastettuja hedelmiä ja vihanneksia perusteellisesti ennen niiden syömistä.
Hävitä pilaantunut ruoka estääksesi homeen leviämisen jääkaapissa.
Egert sanoo, että jääkaappi unohtuu usein siivotessa:
”Monet siivoavat vessan jokaisen vieraan jälkeen, mutta he eivät siivoa jääkaappia kuin kerran vuodessa.”
Jääkaappi onkin tyhjennettävä ja pyyhittävä neljän viikon välein etikalla tai sitruunavedellä – mukaan lukien kaikki tiivisteet ja tyhjennyskanavat.
”Ovenkahvat ja kaiteet ovat bakteerien parhaimpia lisääntymisalueita.”
Monet ihmiset varovat koskettamasta kaiteita tai ovenkahvoja, kun he ovat jossain kotinsa ulkopuolella.
Mutta aiheuttavatko pinnat todella näin suuren infektioriskin?
”Mikään ei ole steriiliä”, asiantuntija Rechenburg Bonnista toteaa.
”Jos joku koskettaa ovenkahvaa ja hänen käsissään on esimerkiksi influenssaviruksia, ne siirtyvät pintaan.”
Kaiteet ja ovenkahvat on kuitenkin yleensä valmistettu metallista, mikä ei ole ihanteellinen ympäristö bakteereille.
”Jos pinta on sileä, ei-huokoinen ja kuiva, taudinaiheuttajat eivät selviä siinä pitkään”, Rechenburg sanoo.
Tartuntavaaran minimoimiseksi hän neuvoo olemaan koskettamatta omia kasvoja, kun on kodin ulkopuolella, ja pesemään kädet heti, kun se on mahdollista.
Kylmänä vuodenaikana tai jos on itse sairas, on myös suositeltavaa käyttää kasvomaskia, koska toiset ihmiset ovat yleisin tartunnanlähde:
”Bussissa suurinta tartuntariskiä ei aiheuta kaide, vaan vieressäni seisova henkilö, joka yskii päälleni”, Markus Egert sanoo.
”Kylpyhuoneen, keittiön ja käsien toistuva desinfiointi on välttämätöntä.”
Professori Lass-Flörl Innsbruckista suhtautuu desinfiointiin kriittisesti:
”Kaikessa on mahdollista mennä liiallisuuksiin”, hän sanoo.
”Ellei pandemiaa tai epidemiaa ole, olisin hyvin varovainen tämän suhteen.”
Lääkärille desinfiointiaineet kuuluvat ensisijaisesti sairaaloihin, koska niiden käyttöön jokapäiväisessä elämässä liittyy riskejä:
”Ne voivat kuivattaa ihoa ja jopa aiheuttaa allergisia reaktioita.”
Desinfiointi aiheuttaa ongelmia myös sen vuoksi, että se saattaa tuudittaa ihmiset valheelliseen turvallisuuden tunteeseen, jolloin he laiminlyövät perushygieniatoimenpiteet kuten käsien pesun.
Desinfiointiaineita tulisi siksi käyttää vain poikkeustapauksissa, kuten silloin, kun joku perheenjäsenistä on sairastunut jonkin erittäin tarttuvan patogeenin vuoksi tai hänen immuunijärjestelmänsä on heikentynyt kemoterapian takia.
Terveille ihmisille riittää perusteellinen käsienpesu ja pintojen puhdistaminen.
Mutta mitä eroa on puhdistuksella ja desinfioinnilla?
”Desinfiointi tarkoittaa mikro-organismien poistamista siinä määrin, että ne eivät enää aiheuta tartuntavaaraa”, Andrea Rechenburg sanoo.
”Jos aluksi on 100 000 bakteeria, desinfioinnin jälkeen niitä ei saa olla enempää kuin yksi jäljellä.”
Tämä tarkoittaa, että virusten ja bakteerien määrää on vähennettävä 99,999 prosenttia.
”Tavallisella puhdistusaineella luku on pienempi, mutta silti riittävä.”
Asiantuntijan mukaan desinfiointi on järkevää vain, jos joku kotitaloudessa voi tartuttaa muita akuutisti tai jos käsien pesu ei ole juuri sillä hetkellä mahdollista – esimerkiksi kun olet jossain kodin ulkopuolella ja haluat syödä jotain:
”Silloin pieni pullo desinfiointigeeliä mukana on erittäin käytännöllinen.”
”On epähygieenistä istua sängyllä niillä vaatteilla, joita käytät kodin ulkopuolella.”
Monet ihmiset vaihtavat vaatteensa heti, kun he tulevat kotiin: vasta kun he ovat vaihtaneet farkkunsa collegehousuihin, he voivat rentoutua sohvalla tai sängyssä.
Onko siinä mitään järkeä?
”Se riippuu täysin siitä, mitä olet tehnyt ennen kotiin tuloasi”, Markus Egert sanoo.
”Itse riisuisin ehdottomasti työvaatteeni.”
Tämä pätee erityisesti niihin, jotka ovat tekemisissä eläinten tai sairaiden ihmisten kanssa päivittäin tai työskentelevät ammateissa, joissa vaatteet likaantuvat erittäin paljon.
”Jos olen ollut vain toimistolla koko päivän, en kuitenkaan vaihda vaatteitani, ennen kuin menen makoilemaan sohvalle”, Egert sanoo.
Vaatteissa on toki bakteereja, mutta ne ovat enimmäkseen bakteereja, jotka ovat peräisin vaatteiden kantajasta eivätkä ole taudinaiheuttajia.
Mikrobiologille tässä kyse on lähinnä henkilökohtaisesta hygieniasta – ja kodin ja kodin ulkopuolisen alueen erottamisesta.
Cornelia Lass-Flörl kannattaa rentoa asennetta:
”Kun kaksi ihmistä suutelee, he vaihtavat miljoonia bakteereja – tässä kysymys siitä, onko tämä epähygieenistä, olisi paljon aiheellisempi. Vastaisin tähän kysymykseen yhtä lailla kieltävästi, koska tämä on yksinkertaisesti normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä. Meidän on ymmärrettävä, että bakteerit ovat osa ihmisenä olemista.”
TÄRKEITÄ HYGIENIASÄÄNTÖJÄ
Käsihygieniasta huolehtiminen:
Pese kätesi, kun tulet kotiin tai kun käyt vessassa, ennen ruoanlaittoa ja syömistä, niistämisen jälkeen ja kun olet ollut kosketuksissa eläinten tai sairaiden ihmisten kanssa. Kastele kätesi ja vaahdota niitä saippualla 20 sekunnin ajan ja huuhtele ne sitten. Käännä vesihana yleisissä WC-tiloissa pois päältä käsipaperilla. Kuivaa ja rasvaa kätesi hyvin estääksesi ihoa halkeilemasta.Keittiössä:
Liha voi sisältää salmonellaa, ja siksi se on kypsennettävä perusteellisesti. Puhdista leikkuulauta ja työtasot ruoanlaiton jälkeen ja pese keittiöliinat 60 asteessa. Pidä keittiö kuivana, pyyhi jääkaappi säännöllisesti ja käytä tiskiharjaa pesusienen sijaan. Tyhjennä ja puhdista biojäteastia estääksesi homeen kasvua.Jos olet sairaana:
Pidä etäisyyttä muihin ja pysy kotona, jos mahdollista. Jos käytät edelleen julkista liikennettä, käytä maskia välttääksesi tartuttamasta muita. Älä koskaan aivasta tai yski käteesi, vaan kyynärtaipeeseesi. Paperinenäliinat pitäisi hävittää heti käytön jälkeen.Pyykkiä pestessä:
Erottele likapyykkisi kolmeen luokkaan: tavallinen pyykki (30–40 °C), siivousliinat (60 °C) ja alusvaatteet (30–60 °C). Bakteerien tappamiseksi on suositeltavaa käyttää pesukonetta 60 asteessa noin joka viidennellä pesukerralla. Jätä luukku auki aina pesun jälkeen. Puhdista tiivisteet säännöllisesti ja tyhjennä nukkasuodatin. Pyykin desinfiointiaine on tarpeen vain poikkeustapauksissa, kuten jos jollakin perheenjäsenellä on akuutti tartuntatauti.Siivotessa:
Käytä puhdistusaineita pakkausten ohjeiden mukaisesti. Käytä eri siivousliinoja kotisi eri osissa. Jos sinulla on vain yksi, aloita sieltä, missä on vähiten likaista. Pyyhi pinnat kuiviksi ja pese kädet huolellisesti siivouksen jälkeen, vaikka olisit käyttänyt käsineitä.Valittujen Palojen verkkokaupasta löydät tehokkaat välineet, joilla koti pysyy helposti puhtaana.
Kirjoittanut: Ann-Katrin Fett
Lue lisää:
Kuusi pölyt pysäyttävää vinkkiä siivoukseen
